2vkoa.. Miten menee nyt..?!

Hei Moi!!!

2viikkoa on nyt mennyt synnytyksestä ja kuten arvata voi, päivät täyttyvät vaipanvaihdosta, imetyksestä ja kaikesta muusta mahdollisismman arkisesta hommasta, lisänä vielä kaikki innokkaat vauvan nuuskuttelija kyläilijät.. Vähän on vielä opettelua aikataulutuksen kanssa, joten tänne blogin pariin pääseminen on ajoittain ollut hieman haastavaa.... Mutta nyt ajattelin tehdä pienen koosteen viimeisestä kahdesta viikosta (tai lähinnä viimeisestä viikosta)....

Lenkkeilyn aloitin tälläviikolla ja peräti 3kertaa olen jopa käynytkin =) Kerran vaunujen kanssa ja kahdesti koiralenkillä. Eilen uskaltauduin jo hieman pidemmällekin ja täytyy myöntää, että yllättävän hyvin jaksoin, vaikka viimeiset 3kk on mennyt lähes maaten... Kerran olen viikon aikana tehnyt lyhyen jumpan, mutta se kaipaa vielä hieman hiomista..

Toivotaan että tämäkin tie tulee taas hyvinkin tutuksi...

Selkäsärky on helpottanut ja muutenkin kaiken maailman kivut ovat pääosin taltutettu.. Jotain kummallista juilimista vielä on ajoittain, mutta niiden kanssa pystyy elämään...

Ruokailun suhteen olen ollut vielä melko "joustava", sillä makeanhimo on melkoinen!!!! Mutta toki pyrin tekemään ostokset taas siihen malliin, että kärryistä löytyisi enemmän terveellistä kuin sitä ei niin terveellistä sapuskaa... Namihyllyt olen ohittanut melko sujuvasti, mutta viime kauppareissulla oli taas pakko ostaa pussillinen imeskeltäviä sammakoita, jos vaikka niillä tämä levoton HIMO talttuisi...

Painoa olen seurannut melko tiiviisti, mutta ajttelin hetkeksi lopettaa vaa'an tuijottamisen, sillä paino ei ole muutamaan päivään pudonnut lainkaan ja sekös tässä harmittaa =(

Muutama päivä sitten uskaltauduin mittanauhan kanssa samaan huoneeseen ja päätin, että seuraan nyt tovin mieluummin niitä lukemia, kuin tuota typerää vakaa... Ja jotta tässä hommassa olisi kenties edes jotain järkeä (ehkä) ja mahdollisesti hyötyäkin, niin paljastankin nyt sitten ensimmäistä kertaa joitain maagisen matemaattisia lukemia minusta...

12.6.2014 

Pituus 158,5cm

Paino 85 kg!!!!!!!

 (ennen raskautta 67kg, viimeisellä neuvola käynnillä 94kg)

Rinta 110cm

Napa 111cm

Perbera 111cm

Reisi 67cm

Habanero 34cm (löysänä, jos jännittäisin, mittanauha varmaan ratkeais..) 

Vielä vaatteet kiristää, mutta on se maha sentään vähän
pienentynyt parissa viikossa...

NOIN! Nyt se on tehty!! Ja voitte kuvitella, että sydämeni itkee verta.... Vaikka synnytyksestä on vasta 2 viikkoa, ei täytyisi vaipua epätoivoon, mutta vaikeaa se on, kun oma peilikuva oksettaa niin paljon.... Mutta yritän ajatella, että tästä ei voi mennä muuta kuin eteenpäin!!! (tai siis alaspäin) Valitettavasti en tähän hätään löytänyt viime syksyn mittauksiani, mutta laittelen niitä tänne, kunhan ne esiin jostain tulevat.. Ja tavoitteena olisi tehdä hieman pitempi postaus siitä mitä olen joskus ollut ja millainen haluaisin vielä jonakin päivänä olevan.... Mutta se jääköön toiseen kertaan taas... Onhan tässä jo riittävästi sulateltavaa.....

Alla sitten tätä vikkoa hieman kuvina, eli mitäs sitä onkaan tullut tehtyä (syötyä)....?!

Pizza-perjantain jälkeen morkkis ja munaleipää...

Olen kuullut, että painonhallinnassa kaikki missä on yli 10% rasvaa, tulisi jättää hyllyyn..
Eli tämä on sallittua!!! Ja Lidlissä ei edes maksa liian paljon..

Josko makeanhimo helpottais...

Kalman kalpea iho ja jäätävät silmäpussit kertovat hyvin nukutuista 3tunnin yö unista.
Mutta pakko myöntää, että ulkoilma piristää
ja hyvä lenkkiseura tietenkin...

Mutta jatkossa siis vähemmän näitä...

...Ja vaikka tilalle näitä..?!

Lämpimiä kelejä kaikille ja paljon paljon motivaatiota omiin projekteihin!!!

Vihdoinkin!!

1.6.2014 klo 04.23 syntyi pieni poika, 4350g, 51cm, pipo 36,5cm.

Synnytys sujui hyvin ja nopeasti. Supistukset alkoivat kotona n. klo 23.30. Virallinen synnytysaika 3h 27min josta ponnistusvaihe 3min. Äiti ja isi ovat aivan fiiliksissä ja isoveli on ihan SUPER!!! 

Kotiin päästiin jo eilen, eli reilu 2vrk syntymästä. 

Tästä se siis alkaa ; ) 

Rv 41 oli ja meni....

....Ja muuta ei sitten mennytkään.......

Toisin sanottuna edelleen yhes koos ollaan, vaikka kovin olin sitä mieltä että "ajoissa tämä poika tulee".... No mutta ei kun ei.....

Oireita..?! No joo.... Ehkä... Vähän.... Jotain....

Supisteleeko...?! No joo... Ehkä.... Vähän.....

"Häätöjä" on kokeiltu, uskaltauduin eilen jopa piiiiiitkästä aikaa "lenkille"... 1,4km tuli talsittua, aikaa meni n. 35min, mutta tuloksena vain ja ainoastaan jumalaton selkäsärky : /

Ensi maanantaina on vielä neuvola ja tuolloin varataan tiistaille yliaikaiskontrolli äitiyspoliklinikalle, jos napero ei ole päättänyt vielä syntyä.... Kovasti kyllä toivon, että tulisi itsestään ulos, ettei tarvitsisi käynnistää... Kokemukset ensimmäisestä ei ole niin kovin mieluisat : / Mutta toivossa on hyvä elää ja vielä on pojalla 3päivää armon aikaa....

Kuva eiliseltä, eli Rv 41+0

Odotellaan siis edelleen...........

TJ O

...Vaiko sittenkään...?!

No eipä näy eikä kuulu.... Siis Nyyttiä..... Tänään on siis rv 40+0 eli LA, muttaaah.........

Turhautuminen on huipussaan, en olis uskonu, että odotan loppuun asti.... Monta viikkoa olen ollut jo valmis synnyttämään.. Viime yönä tuli yksi kunnon supistus, mutta siihenhän se jäi..... Tänään olen koko päivän kyykkinyt pihalla, kasvimaalla, kyökissä, pesukoneiden kanssa ja rannalla, mutta EI..... Ei mitään...!!!!

Käveleminen ei kulje, 100m menee vielä kohtuullisesti, mutta siitä eteenpäin joka askel on yhtä tuskaa... Selkäsärky on palannut kolminkertaisena takaisin, jalat on tulessa jo puolessa välissä päivää, turvotus on jotain uskomatonta ja maanantaina neuvolassa meinasin lentää phärceelleen vaa´alla.... Joka hetki mietin ainostaan että "Tulis jo"... Henkisestikin alan olemaan jo aivan poikki.. En jaksa edes ystäviä tai sukulaisia tavata tai jutella puhelimessa... Voi kun voisin vain nukahtaa ja herätä sitten ponnistamaan : /

En malta odottaa, että pääsen taas koiran kanssa lenkille, jaksan käydä kaupassa pysähtymättä joka hyllyn kohdalla ja jaksan viettää vaikka koko päivän pihalla..... En malta odottaa, että voin nukkua pari kolme tuntia putkeen heräämättä koko ajan järkyttävään pissahätään.. En malta odottaa, että pääsen eroon tästä valtavasta mahasta, joka on koko ajan tiellä ja kolhin sitä johonkin..... En malta enää odottaa, että saan syliini pienen/ison tuhisevan käärön...........

Näissä tunnelmissa jään malttamattomana odottamaan sitä viimeistä puserrusta tämän hetkisen projektin parissa.... Palataan asiaan kun on jotain asiaa................

Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa (sanotaan)
...Eli kävimme siis rannalla.....

2 viikkoa... 2 pirun pitkää viikkoa... ja siihen vielä mahdollisesti 2 lisää.......

Miksi blogi ei päivity...?! Noh.. Sanotaanko nyt suoraan, että ei ole mitään päivitettävää.. Tämän ei ollut tarkoitus olla mikään raskaus blogi, mutta uhkaavasti se on sellaiseksi ruvennut muuttumaan... Ja nämä minun yltiö positiiviset ajatukset (tyystin ilman sarkasmia teitysti) ei välttämättä ole sitä mitä lupailin : /

Joten bläääähh......!!!

Joku varmaan tuosta otsikosta jo honasikin, että olen edelleen yhtenä kappaleena.... Ja sekös tässä hiertää... Huomenna pärähtää rv38+0 täyteen, eli LA:han olisi tasan 2 viikkoa.... Ja mun tuurillani se menee sen 2 viikkoa vielä ylikin.... Ennakoivia oireita on mahdollisesti ollut jonkin verran (supistuksia, paineen tunnetta, kummallisia kipuja ja äärimmäinen vetutus) mutta ei vielä mitään radikaalia, joka kertoisi "No nyt se tulee"....

TADAAA!!!!!
Pari päivää vanha kuva, eli rv 37+4..
Ja mä olen jo niiiiiiin kypsä!!!!

Viime viikolla kävin äitiyspoliklinikalla vauvan paino arviossa tämän minun "raskausdiabetekseni" kanssa.. Kiitos kysymästä, diabetekseni voi edelleen erittäin hyvin... grrr..... Vauvan painoksi arvioitiin 3200g... Isohan se on, muttei liian iso, jotta lääkäri suunnittelisi käynnistystä tai muita toimenpiteitä.. Lapsiveden määrästä lääkäri näki, että verensokeri arvoni ovat tasapainossa ja yhtään ylitystähän ei ole siis vieläkään tullut (neuvolatätien harmiksi)...... Painoa kertyy kivasti, joskus liiankin kivasti, mutta turvotusta on kyllä jo melkoisesti, eli toivon, että edes muutama kilo olisi sen syytä.... Huomenna olisi taas neuvola, katsotaan mitä siellä saan tulokseksi....

Syönyt olen mitä on mieli tehnyt ja liikkunut olen tuskin lainkaan.... Jep!!!! Tosi kivoja nämä liikuntablogit välillä..!!!!

 Nyt on vihdoin myös pojan ja vauvan huoneetkin valmiit.... Ikkunat ajattelin vielä pestä ja siivoillut olen melko tiuhaan... Saunomistakin olen pyrkinyt aktiivisesti harrastamaan ja mies tuossa kysyikin, että "mites se viimeinen S...?" Noh.... Enhän minä sentäs NIIN epätoivoinen ole ;)

Nojoo.... Nyt tämä menee jo levottomaksi, joten jatketaan....... Toivottavasti saan kohta päivittää tänne sen iloisen uutisen =D

Mihin ne päivät oikein häviää...?!

Voi jeekkana, mä luulin että siitä on jotain pari viikkoa ku kirjotin viimeksi : / Ohhoh!!!! Meneepä aika nopeesti....

Mutta mitä välissä on tapahtunut..? No eipä paljon mitään.... Yks synnytys takana, mutta ei oma ;) Olin viime viikolla tukihenkilönä parhaalle ystävälleni, joka odotti esikoistaan.... Pieni ja suloinen tyttö tuli <3 Oi että!!! Vaikka oon odottanu omaa synnytystäni kuin kuuta nousevaa, se vaan lisäsi malttamattomuuttani... Pahempia traumoja ei tullut, vaikka melkoinen kyynaama kätilö olikin... grrr...... Varsinainen eukko suorastaan!!!

No se siitä...

Mutta siis se miksi ylipäätään alkuvuodesta aloin tätä blogia pitämään, oli terveelliset elämäntavat... kröhöm.... No yritystä on ollut, se on pakko sanoa, mutta houkutuksia vieläkin enemmän.....! Perusasiat on pysyneet hyvänä, melko säännöllinen ruokailurytmi ja terveellinen kotiruoka ja tietysti tuo kuuluisa lautasmalli... Mutta siihen rinnalle on niitä ei niin terveellisiä valintoja sitten mahtunut.... Koko ajan lisääntyvä makean nälkä pienen masennuksen kanssa, EI HYVÄ YHDISTELMÄ!!!!

Yritys hyvä ykstoista!!

Jaaaaaaaa, seuraavana päivänä tuli vieraita... Olihan se pakko jotakin leiposta : /

Liikkuminen on nykyään entistäkin vaikeampaa, jo autolla ajaminen tuottaa ajoittain suoranaista tuskaa : / Vaikka selkä antaisi myöten, jalat eivät tunnu enää tottelevan... Liitoskivut ovat jotain sanoinkuvaamatonta ja supistukset iskevät heti kun vähänkin jotain yrittää tehdä... Perus siivous tai muu pikkanen kotityö ei kulje ilman kipuja.... Mutta toivo elää, että tämä napataatta malttaisi kohta sieltä ulos tulla.... Onhan viikkoja jo 35+4... Vapun jälkeen saisi minun puolestani jo ulostautua ; )

Rv 34+0 Eli 1½ vkoa sitten otettu kuva.... Johan se saisi possahtaa....

Enpäs minä nyt tähän hätään oikein muuta keksi.... Yritän viikolla paneutua asiaan taas hieman paremmin. Huomenna on neuvola ja ensiviikolla ultra, jossa katsotaan minkä kokoinen kössikkä sieltä olisi tulossa... Ajatukset juoksee nyt ihan omaa polkuaan, joten turha edes kuvitella mitään järkevää tuotosta etenkään klo 22.10 ; )

Kuuluuko mitään pitkästä aikaan...?!

Reilu 3viikkoa viime kirjoituksesta : /

Olen todella pahoillani, mutta syyksi en osaa muuta sanoa, kun vointini on ollut suorastaan surkea...! Kaikki on onneksi vauvalla hyvin, mutta oma kroppa rupeaa pikkuhiljaa irtisanomaan itseään.... Kävin tuolloin 3viikkoa sitten lenkillä koran kanssa, vaikkei matkaa ollut kuin reilu 2km, kärsin seuraavat 3päivää järkyttävistä liitoskivuista ja supistuksista.. Tuollaista kipua ei ole ennen ollut ja 2päivään en päässyt kävelemään ja mies talutteli minua kotonakin... Lääkärissäkin kävin äitiyspoliklinikalla, mutta kehoitettiin ainoastaan syömään Panadolia....?! Tosin tuo lääkäri tuijotti mieluiten tätä minun "diabetestani" kuin sitä todellista syytä miksi siellä olin... Ja tämän aasin sillan kautta voinkin kertoa, että kiitos, diabetekseni voi ihan hyvin ;) Yhtäkään rajan ylitystä ei ole tullut ja motivaationi mittailuja kohtaan on nolla! Onneksi viikkoja on jo 32+5, joten josko ei tarvis enää kauaa kärvistellä.....

Rv 31+4, eli viikko sitten otettu kuva

Muutaman kerran olen käynyt itekseni sauvakävelyllä tuon kohtalokkan lenkin jälkeen... Kipuja on tullut kyllä melkoisesti, mutta ei onneksi niin pahoja kuin tuolloin koiran kanssa. Eli tahti taisi olla aivan liian kova tuolloin.. Hiljaa kun malttaa lyllertää, niin selviän vielä omilla jaloillani =) Jos jotain positiivista täytyy tästä keksiä, niin selkäkivut ovat sentään jääneet näiden liitosten varjoon ;) Vaikka sekin reppana välillä itsestään yrittää ilmoitella...

Syntymäpäivä lahja mieheltä =) 

Ja vaaka kehtaa väittää että +20kg olisi mennyt rikki : / Turvotusta esiintyy siellä sun täällä pitkin kroppaa. Paino onkin heitellyt/noussut melko radikaalisti viimeisen viikon aikana ja huoli raskausmyrkytyksen uusiutumisesta kaihertaa melkoisesti... Ensi viikolla olisi seuraava neuvola, josko siellä selviäisi lisää...

Mutta kaiken kaikkiaan olen jo 200% valmis synnyttämään!!!! Mitään en enää jaksa tehdä, väsyttää, mutta en saa nukutuksi. Olo on tukala, liikkuminen vaikeaa ja kaikin puolin olen kyllästynyt kaikkeen... Haluaisin päästä jo sohvalta ylös ilman suurempia ponnisteluita......

Mutta nyt olen yrittänyt keskittyä nauttimaan kotona olosta pojan kanssa.. Lastenhuoneiden remonttia on ruvettu miettimään (parempi myöhemmin kuin liian aikaisin, vai miten se meni) ja vietetty laatu aikaa perheen kanssa.. Ja ajattelin että ehkä nyt loppuaika olisi parempi keskittyä pysymään terveenä ja pystyssä, josko jätän nämä maratoonari haaveet hetkeksi ja palailen "huippu-urheilijan" muottiin sitten jakautumisen jälkeen ;)

Kevättä takapihalla

Synttärikakun leipomista pojan kanssa

Ruokailut ovat kyllä pysyneet melko hyvänä, tosin herkuttelua on esiintynyt enemmän... Ruokapäiväkirjaa pidin jonkin aikaa, mutta oikeastaan tuo hirvittävä kipukohtaus jyräsi kaiken alleen... Melko paljon olenkin antanut itselleni anteeksi, olenhan aina ollut tunnesyöjä eikä mieli ole ollut kaikkein paras.... Mutta perusruokavalio ei ole juurikaan muuttunut... Tosin kaupassa käydessäni en tuoteselosteita ole joka kerta kovin tarkkaan lukenut, vaan lähinnä olen yrittänyt selvitä reissusta ilman konttaamista.. Mutta haaveita hoikemmasta minästä EN TODELLAKAAN ole haudannut!!!! Päinvastoin!!!! En malta odottaa kesää, että pääsen toteuttamaan itseäni ja mahdollisesti jo elo-syyskuussa pukeutumaan "omiin" vaatteisiini ;) Ja sen jälkeen suunta ei ole kuin alaspäin (vaa'assa siis).............................

Testasin uusia makuja =)

Ja ei niin terveellistä mustikka-rahka-piirakkaa ; ) 

 Mutta palaillaan siis astioille ja pyrin päivittelemään tilaani mahdollisuuksien mukaan =D