Ladataan............

Jotakuinkin tuollainen teksti pärähtää ruutuun AINA kun yritän jotain tehdä..

Ensiksi pyydän hirveesti anteeksi tätä piiiiiitkän pitkää blogi hiljaisuutta, mutta mulla on ollut ihan hirveitä teknisiä ongelmia. Vähä ennen joulua mun kone hajos ihan totaalisesti ja se lähti kavereiden luo korjaukseen. Samalla miehen kone päivitettiin, jotta olis edes yks toimiva masiina talossa, mutta eipä näytä kummastakaan tulevan enää elävää. Tämä miehen rotjake on niiiiiiin _H_I_D_A_S_ että vanhuus iskee ennenku olen saanut edes yhden kuvan ladattua. Jo laskun maksaminenkin kestää iäisyyden, varsinkin kun olen tottunut mun omaan rakkaaseen valonnopeudella kulkevaan vanhaan rouvaan (joka on siis melkein vuoden vanhempi kuin tämä pas……) Päivityksen yhteydessä tähän asennettiin joku uudempi ohjelma (?) ja MÄ EN OSAA KÄYTTÄÄ TÄTÄ….! AAAARGGGHHH!! Hermo menee…!!! EN osaa edes kuvia pienentää, joten nyt kaikki ihanat joulukuvat ja ruoka kuvat ja ne hurjan huikeat ”sportti” –kuvat seilaa puhelimen ja kovalevyn väliä :P 

Oi miksi en kuunnellu ATK-tunneilla, miksi?!

No, mutta nyt yritän wöördin kautta kirjoittaa teille edes vähän. Katsotaan onnistuuko tämä ollenkaan.

Viimeinen kolmannes pörähti käyntiin ja mittojakin tuli otettua… Kyllähän se maha (ja vähän muukin) kasvaa… huh huh! Kaikista kolmesta vaikeasta raskaudesta tämä kolmas on ollut jotain aivan hirveää, ihan suoraan sanottuna! Selkäsärky on ollut jotain käsittämätöntä, sitä ei voi edes sanoin kuvailla. Kävely ei vaan yksinkertaisesti suju, ei sitten millään. Kaupassa käynti tuottaa jo suuria tuskia, saatika 500m:n lenkki. Lisäksi reilu kk sitten alkoi kovat supistukset, joiden takia olen kontrollissakin joutunut käymään. Viime tsekkauksessa kaikki oli vielä ok, mutta aika selkeästi lääkäri ilmaisi, että lepoa lepoa lepoa…. Joten levätään nyt sitten! 

HAH! Ihan kuin se olisikinin mahdollista 4 ja 1,5 vuotiaiden kanssa, mutta parhaani yritän kyllä.

Ja jos ruokapuolta mietitään niin jouluhan nyt meni miten meni. Söin ja nautin, niin kuin mielestäni jouluna kuuluu tehdäkin. Ja tietenkin heti uuden vuoden jälkeen aloitin tämän ihme timmikuun, eli tiukan tammikuun. Alku oli kyllä TODELLA takkuista, jos voin edes väittää yrittäneeni, mutta pienen Tallinna reissun jälkeen olo on ollut parempi ja olen päässyt taas mukaan tähän terveellisempään elämään. Mitään diettiähän en toki harrasta, mutta SÄÄNNÖLLINEN RUOKARYTMI, salaatti, kasvikset ja vesi ovat palanneet normaaliin päivärytmiini. Ja arvatenkin kaiken kukkuraksi juuri ennen joulua sain TAAS kuolemantuomion raskausdiabeteksesta ja neuvolatäti pääsi paasaamaan ja heristelemään sormea. Siitä se eukko muuten nauttii! Mittauksia olen tehnyt, mutta kylmä tosiasia on, että söin sitten salaatin, pussillisen karkkia tai kilon leipää, niin se ei mun verensokereita hetkauta oikeastaan millään tavalla. Ihan normi arvoissa ovat pysyneet ennen ja jälkeen näiden ruokavalio vaihteluiden, joten ollaan sitten raskausdiabeetikoita -_- (huom. se oli sarkasmia…..!) Näin ollen asiaan on todella vaikea suhtautua vakavasti, kun koko ajan hoetaan ”No koita nyt vähän kaattoo mitä syöt, että ne arvot pysyvät hyvinä…” öööö…… Nii just! Muutenkin mulla on mitta ihan täys meidän neuvolaa, terveyskeskusta ja ylipäätään koko tätä raskautta. En voi olla ollenkaan oma itteni ja mitään en pysty oikein tekemään, ainakaan kunnolla ja ilman kipua. Vähemmästäkin se jo masentaa..

Mutta mitähän vielä…….?

Niin ne mitat! =D Eli tässä tulee..

1.8.2015                         30.10.2015                     18.1.2016

Paino 75,8kg                  Paino 84,9kg                Paino 92,6kg
Rinta 103cm                  Rinta 110cm                 Risto 111cm
Masu 102cm                  Maha 109cm                Masa 117cm
Perbera 103cm               Pepa 109cm                 Pena 113cm
Reiska 61cm                  Reisi 63cm                   Reiska 66cm
Hapa 32,5cm                 Haba 35cm                   Hartsa 35,5cm

Itselleni tuli kyllä hieman yllätyksenä, että kasvua on ollut noin paljon, mutta toisaalta myös hieman helpotuksena, että se on ehkä hieman tasaantunut alku raskaudesta. Maa kasvaa, sehän on selvä, mutta tissit ja hanuri olisivat kyllä voineet jäädä tuohon edellisiin lukemiin :P Mutta näillä mennään…! Itsehän minä sen tobleronen suuhuni tungen. Katsotaan miten tämä loppu menee, yritän vielä muistaa ottaa mittoja lähempänä LA:ta ja sitten toki jakautumisen jälkeen jatketaan. Mielenkiintoista nähdä mitä tässä vielä tapahtuu…. Ja kuinka paljon siitä oikeasti on turvotusta, kuinka paljon lähtee ”itsestään” ja kuinka paljon jää TAAS lanteille keinumaan.

Yksi hauska asia tuli vielä tässä mieleeni. Tämän tammikuun aikana vieteään blogini 2v synttäreitä, mutta olen täysin samassa pisteessä kuin silloin 2 vuotta sitten =D Onneksi sentään tässä välissä on olut muutosta ja nyt voin kyllä aika avoimen rehellisesti sanoa, että TOIVOTTAVASTI taas kahden vuoden päästä asiat olisivat toisin ;) 

Loppuun vielä vertailu kuva, jos tämä rakkine jaksaa sen L_A_D_A_T_A........

Kuulumisiin taas, kunhan selvitään tästä tegnologian ihmeellisestä maailmasta hengissä...!!