Pelkkää juhlaa!!

Viime viikonloppuna vietettiin isänpäivää (jos joku ei sitä vielä tiennyt). Ja meillähän on tapana juhlia samalla esikoisen syntymäpäiviä. Tänä vuonna tulikin jo 4 mittariin ja näitä juhlia odotettiin hartaasti =D

Tietenkään en perinteistä luovu, joten tarjottavaa oli enemmän kuin tarvetta...

Tarjolla oli siis karjalanpiirakoita, voileipäkakkua, täytekakkua, pullaa, pikku naposteltavia, kahvia ja mehua. Ja mä olen kyllä niin tyly emäntä, että vieraat saa tyytyä kertakäyttö astioihin! Reilu 20 hengen astioiden tiskaaminen on suorastaan *PIIIIIP*....!

Konemiehellä tietenkin konemiehen kakku ;)

Täytteenä mansikkaa, banaania ja persikkarahkaa..

Voileipäkakkua koristi tälläkertaa ihanat leppäkertut.

Täytteenä kinkkua ja tuorejuustoa..

Mums mums....

Koristeitakin tietenkin puuhasteltiin edellisenä iltana..

Ja lahjoja tuli taas pikku miehelle ovista ja ikkunoista, mutta kaikkein paras taisi olla tuo valtava pahvilaatikko, jonka sisältä löytyi pöllikärry pojan polku Jontikkaan =D 

Kivat juhlat ja hyvät ruoat (vaikka nyt itse sanonkin), mutta parasta on aina nähdä kun lapset nauttii <3 Ja jottei muutkin arjen sankarit unohtuisi, niin hyvää isänpäivää kaikille isipapoille!! (vaikkakin vähän tällein myöhässä ;)

P.S. En ajatellut koskaan tuoda täällä esille (ellen sitten vahingossa) poliittisia tms. mielipiteitäni, mutta nyt on ihan pakko ottaa kantaa ajankohtaisiin uutisiin: 

Voimia Pariisiin!!!!! <3 

Niin että mitä tapahtui?

Pari viikkoa sitten esitin muutaman väittämän. Mikä olikaan oikea vastaus? Tai ehkä pitäisi kysyä, mikä oli väärä vastaus, sillä kaikki muut kolahtivat, paitsi tietenkin tuo B.

A. Kyllä, sohva on houkutellut minua luokseen aivan liian usein. Heti kun vain on ollut mahdollista, minut on löytänyt tuon ihanaisen pehmoisen lämpöisestä syleilystä....

B. Ei, en ole käynyt salilla.. Tai olen, kerran....

C. Kyllä, makean nälkä on ollut aivan mahdoton parin viimeisen kuukauden aikana..

D. Kyllä, lopetin tupakan polton elo-syyskuussa, ja näin ollen kerrytin reilut 6kg painoa jo parissa viikossa...

E. Kyllä, ihan jäätävä väsymys vainosi minua usean viikon. Kun hetkeksi pysähdyin, silmät painuivat ihan automaattisesti kiinni... Miksikö..?!

F. No miksiköhän..?! ;) KYLLÄ!! Meille on tulossa pieni lisä perheeseen ensi keväänä <3

Ja tämä vastaus F. saattaa siis jollain tapaa olla syyllinen näihin kaikkiin muihin.. Tupakanpolton lopetus, jäätävä väsymys jota seuraa makeannälkä, jota seuraa pöhö ja vähän lisää väsyä, jota seuraa saamattomuus salille. Toki raskaus ei ole syy eikä sairaus, mutta kyllä se hitto vie on aika kova rääkki elimistölle, sanokoot kuka mitä tahansa! Ja itsehän tiedän jo kahdesta aikaisemmasta, että väsymys on melkein pahempaa kuin kuolema tuona aikana ja näin ollen herkut kulkeutuvat lähes itsestään kaupasa kotiin, koska en vain yksinkertaisesti JAKSA tehdä koko ajan terveellistä ja ravitsevaa ruokaa..

Nyt on onneksi pahin takana ja elämä voittaa taas. Tänään viikkoja on siis reilut 17+6 ja puoliväli  lähestyy. Selkä kipuilee ihan kamalasti, mutta sen kanssa vain on elettävä. Onneksi saan rauhassa marista kotona, eikä tarvitse hampaat irvessä raahautua töihin ja kulkea pitkin päivää eessun taas portaita, nostella ihmisiä, kumarrella, kyykkiä ja kiroilla. Painon nousukin on pikkuhiljaa tasaantunut. Kolme viikkoa sitten neuvolassa laskettiin viikko muutokseksi 750g ja tänään 150g, eli ehkä tämä tästä.

Haaveenani oli pitää jonkunmoista terveysblogia raskausaikana, mutta saa nähdä mitä tästäkään tulee. Alku ei ainakaan vaikuta kovin lupaavalta ;) Mutta katsotaan mitä sitä keksitään. Tarkoitus olisi kumminkin vähän seurata tuota kasvua, ja tässä onkin jo ensimmäinen vertailu kuvina..

Rv 2 vs Rv 16

Kuten kuvasta näkyy, ensi keväänä taidetaan projekti aloittaa taas ihan alusta :P

Hei hei mitä kuuluu...

Pari kuukautta on väliä viime kirjoituksesta. Tää syksy on jotenkin vaan mennyt ihan ohi, enkä ole millään kerinnyt/muistanut/jaksanut (mitänäitänyton) kirjoittaa kuulumisiani. Kyllä mulla on kuusi luonnosta tuolla julkaisemattomien puolella, mutta kaikista puuttuu kuvat ja sen takia en ole aikaiseksi saanut julkaistua yhtäkään tekstiä. Mutta erityisesti tätä tekstiä olen vältellyt viimeiseen asti, mutta ehkä nyt on sen aika...

Eli miten menee niinku noin omasta mielestä..?! Noh... Projekti kusee ja rankasti...... Edellisessä mittauksessa tulokset oli oikein hyviä ja hehkutin 10kilon pudotusta. Nyt voinkin hehkuttaa liki 10kilon lisäystä......

1.8.2015                         30.10.2015

Paino 75,8kg                  Paino 84,9kg
Rinta 103cm                  Rinta 110cm
Masu 102cm                  Maha 109cm
Perbera 103cm               Pepa 109cm
Reiska 61cm                  Reisi 63cm
Hapa 32,5cm                 Haba 35cm

Pientä "turvotusta" siis havaittavissa vai...?! Ja nyt päästäänkin tämän postauksen mielenkiintoisimpaan aiheseen, eli spekulaatioon:
Mitä ihmettä on tapahtunut KOLMESSA kuukaudessa?!

Alla lista vaihtoehtoja ja niistä jokainen voi valita mieluisimman/mieluisimmat ;)

A. Keskityinkö liikaa sohvaan liikunnan sijaan?

kuva

B. Vai keskityinkö pampin sijasta pumppiin?

kuva

C. Söinkö muutaman donitsin liikaa?

D. Lopetinko tupakanpolton reilut 2kk sitten?

kuva

E. Iskikö kaamos?

kuva

F. Vai kulkeeko matkassani kenties salamatkustaja?

Oikea vastaus paljastetaan seuraavassa postauksessa (mahdollisesti jopa marraskuun aikana ;)

Back is back ja vähän messuiluakin..

Eli josko mä nyt hyökkäisin vihdoin ja viimein tähän niinkin ikävään aiheeseen, kuin selkä ja selkäkivut. Joku saattaa muistaakin, että raskausaikana muutaman kerran valittelin selkäkivista ja olenhan mä tästä aiheesta sivunnut myös muutamissa muissakin postauksissa. Mutta josko mä nyt ottaisin härkää sarvista ja avaisin tätäkin aihetta hieman enemmän.

Olen kärsinyt selkäkivuista säännöllisesti nyt reilu 4vuotta. Säryt alkoivat siis odottaessani esikoista ja selän takia jäin myös sairauslomalle töistä molempien poikien odotusaikana. Selkäni on särkeilly myös aikaisemminkin, ensimmäisen kerran muistaakseni reilu 10vuotta sitten. Silloin se kuvattiin ja kävin parikymmentä kertaa fysioterapiassakin tämän vaivan vuoksi, mutta olin "liian nuori" kärsimään selkävaivoista. Raskausaikana myös toki keskustelin asiasta eri lääkärieden kanssa, mutta vastaus oli aina "Tämä vaiva paranee synnyttämällä":... Noh... Tämän totesin p*skapuheeksi jo esikoisen jälkeen. Mitään helpotusta en siis koskaan oikein vaivoihini saanut. Jumppaohjeita ja särkylääkettä vain.

Välillä on ollut hyviä kausia tai päiviä, niin että särkyä ei meinaa edes huomata. Mutta sitten tulee niitä päiviä kun kyyneleet silmissä yritän pönkiä sängystä ylös ja pelkkä ajatuskin istumisesta saa pahoinvoivaksi. Ja siis syy, miksi lenkkeilen vain MAXIMISSAAN muutamia kertoja viikossa on juurikin tämä. Kävelyn jälkeen särky vie jalat alta. Alkuun mä ajattelin, että tämä kyllä helpottaa kun painoa lähtee, mutta ei... Ei se helpottanut. Keväällä kävin pojan päivähoidon mukana Korkeasaaressa ja reissu kesti kokonaisuudessaan n.6tuntia, mutta mä kärsin tästä reissusta melkein kaksi viikkoa. Pari ensimmäistä päivää meni ihan totta vain maatessa, koska särky vaan oli niin kova, eikä lääkkeistä ollut apua.

Nyt, yli vuosi edellisen synnytyksen jälkeen, kymmenen kiloa kevyempänä ja "muutamia" tunteja jumppaa takana, tilanne ei ole muuttunut mihinkään. Ehkä enemmänkin vain pahentunut. Hetkellisen helpotuksen saan kyllä kuntosalilla, mutta tämä ei muutamaa tuntia kauenpaa kyllä kestä.

Kuun alusta vihdoin päätin varata itselleni ajan lekuriin ja sieltä hoitaja ohjasi minut ensimmäisenä fysioterapiaan. Fysioterapeutti käänsi ja väänsi ja tutki perusteellisesti ja tuomio oli liian heikot syvät selkälihakset. Eli jumppaa jumppaa jumppaa... Kotiin sain muutamat yksinkertaiset jumppaliikkeet ja ohjeeksi lenkkeilyä kivun sallimissa rajoissa sekä kuntosalin jatkuminen. Muutamat liikkeet piti ottaa saliohjelmasta pois ja ensi keskiviikkona on uusi aika, jolloin lisäämme ohjelmaan muutaman uuden liikkeen, joiden tulisi siis vahvistaa ja avata näitä mun olemattomia lihaksiani =) Ja arkisissa toimissa, kuten tiskikoneen tyhjennys, lasten pukeminen, siivoaminen, ergonomia on isossa osassa ja mun täytyy muistaa olla kumartelematta ja käyttää jalkojani selkäni sijaan.

Perjantaina oli sitten tapaaminen lääkärin kanssa tästä asiasta. Lääkäri totesi selässäni pienen pullistuman, joka siis painaa hermoja ja näin lihakset ovat alituiseen jännityyneenä. Hoidoksi fysioterapiaa ja pahimpaan kipuun kortisonipiikkiä. Vielä en piikkiä suostunut ottamaan, koska ajatus selkään tökkimisestä ei ole kovin mukava. Mutta jos fysioterapiasta ei apua saa tai särky pahenee, niin silloin kokeillaan sitten tuota kortisonia. Leikkaukseen lääkäri ei vielä suosittele (ONNEKSI), koska pullistuma voi sieltä itsestäänkin hävitä, ja se ei kuulema kovin suuri ole. Purkki Panadolia reseptillä ja jumppaamaan... Eli näillä mennään TAAS ja katsotaan mihin tie vie.

Ja tästä pääsenkin sopivaa aasinsiltaa pitkin ILO-FIILIS-ONNI -tapahtumaan, jossa eilen ystäväni kanssa poikkesin =) Noh.... Iltahan meni selkää voivoitellessa, mutta olipa mukava päivä!! Hieman pienet nuo messut olivat, vaikka kyllähän sieltä mukaan tarttui taas tuliaisia. Ja koska tämä oli ensimmäinen äitivapaa-päivä, enedesmuistamilloin, niin otettiin kaverin kanssa sitten pitkän kaavan mukaan ;)

 

Messuilla oli siis esittelyssä niin lapsille, aikuisille kuin vanhuksillekin kaikkea herrastuksiin, hyvinvointiin ja ravintoon liittyvää. Oli vaatteita, koruja, vartalon ja hiusten hoitotuotteita, kirjoja, pelejä, hierontaa, kansalaisopiston kursseja, kahvakuulaa, temppurataa ja vaikka ja mitä.. Jopa joku lehtimyyjä ja sähköyhtiökin siellä oli... Itse kävimme käsihoidossa ja pakkohan sieltä oli rasvapurkki kotia tuoda.

Messujen jälkeen karmee nälkä yllätti ja pakkohan se oli jokin ruokapaikka löytää. Eli suuntasimme Lahden keskustaan ja siellä Santa Fe:hen.... Se missä me tämän jälkeen kävimme, taidan jättää mainitsematta, eiköhän kuva kerro kaiken :P

Niin että se siitä laihduttamisesta....

Ja siis kaikki tämä tapahtui TYYLILLÄ.... Kuten aina ;) 

Vi sees, ögen!!! <3

Vähän päivitystä

Elokuun päivitykset on jääneet vähän vähemmälle ja syyhän löytyy pääasiassa ulkoa =D VIHDOINKIN ne helteet, tai ainakin lämpimät päivät, tulivat, joten pihalla on tullu oltua taas astetta enemmän. Rästiin jääneitä pihahommia on ehtinyt kivasti tekemään ja muutenkin vaan ulkona oleilu on ollut suosiossa. Tosin tämä näkyy kyllä myös ruokavaliossa :( Ruoanlaitto on taas jäänyt vähemmälle ja kaupasta lähtee helposti mukaan "jotain nopeeta ja helppoa". Nälkä, joka siis seuraa tätä "syömättömyyttä" tietysti korvataan iltaisin napostelun merkeissä ja kyllä, painoni on noussut.. Niin hyvin mennyt kesä kosahtaa sitten tähän auringonpaisteeseen. Tietenkin suurin osa on varmasti turvotusta ja vatsa kertoo kyllä, että ruokavalio ei ole tällähetkellä paras mahdollinen, joten muu ei auta kuin ottaa taas käyttöön vanha kunnon ruokapäiväkirja.. Muutama päivä takana ja heti huomaan, että ruokavalio muuttui konkreettisesti. Joku kummallinen painostus tuossa päiväkirjassa on, koska ilman sitä voin syödä ihan mitä vaan, mutta heti kun sen ottaa taas esiin, niin omatunto kolkuttaa kun edes miettii suklaata =) No, tämä kyllä sopii minulle =D

Liikuntaa olen ihan kivasti ehinyt tällä viikolla suorittamaan. Maanantaina kävin uusimassa sali kortin ja avasin syksyn kauden kevyesti pumppaillen. Pakko oli vähän tiputtaa painoja, koska taukoa on tullut melko paljon, mutta tein sitten vähän pidempiä sarjoja.

Keskiviikkona kävin fysioterapeutin juttusilla tämän minun selkäni kanssa ja sain parin viikon päähän uuden ajan. Muutaman yksinkertaisen jumppaohjeen sain, jolla herättelen alaselän syviä selkälihaksia, sekä arkierkonomia oli suuressa roolissa =) Ensi viikolla on aika myös lääkärille, joten palailen varmaan tämän jälkeen tarkemmin aiheeseen, jos vaikka selviäis, että mikä siellä kiukuttaa. Kävely, joka on tuottanut suuriakin tuskanhetkiä, saa nyt palata viikottaisen liikuntaan, mutta lyhyemmillä matkoilla. Fyssari neuvoi aloittamaan 500metristä (jolloin yleensä kipu alkaa), mutta torstaina selkäranka ei antanut myöten kääntyä niin aikaisin kotiin, joten 1,5km tuli mittariin :/ Toki se tuntui selässä, mutta ei niin pahasti kuin normaalisti, sillä "lämmittelin" selkälihakset ennen liikkeelle lähtöä =)

Ja eilen illalla palasin salille. Kevyet painot ja pitkät sarjat, rauhalliset liikkeet ja keskittyminen loppuun asti! Näillä ohjeilla siis mennään nyt hetken aikaa ainakin. Toki tämä nyt ei mitään uutta ole, rauhallisesti loppuun astihan sen KUULUISI mennä, mutta kaikkihetimullenyt luonne on joskus erimieltä ;)

Ja tähän loppuun vielä, notta mitä sinne ruokapäiväkirjaan on oikein ilmesynyt =)

Persikka rahkaa

Spagettia ja kaikkee muutakin

Persikka-Banaani-Päärynä-Smuutia ja wassermeloonia

Mustikka-Persikka-Vadelma-Smuutia 

Ja kuinka voin vastustaa tuoreista mustikoista leivottua piirakkaa?!

En mitenkään.. Onneksi sentään n.15l päätyi pakkaseenkin, 

vaikka muutamat tortut ehdinkin vääntää..

Ja pakko myöntää, että suklaata on mennyt ihan kiitettävästi elokuussa.

Enemmän kuin moneen kuukauteen yhteensä! :O

Mutta sain vinkin tästä Brunbergin herkusta ja mietin, että 

onko tämä liian hyvää ollakseen totaa?!?!

Eli hitaasti mutta varmasti taas kohti terveellisempää syksyä!! Ja vielä pienenä menovinkkinä, ensi viikonloppuna on Lahden Messukeskuksessa Ilo-Fiilis-Onni -tapahtuma, johon ainakin minä meinaan nokkani työntää ;)

Elokuuuuuu......

"Vielä on kesää jäljellä....

Vielä tulee kauniita päiviä...."

...Toivottavasti -_-

Ei oo kyl kauheen kesäisiä ilmoja ollu, mutta en silti viittis hirveesti valittaa.. Koska sit mä en voi valittaa, kun on liian kuuma ;)

Mutta siis... Kuntosali on edelleen tietty kiinni, joten heinäkuun liikunta on ollut lähinnä pelkkää lenkkeilyä. Pari kertaa olen kotona vähä möyrinyt matolla kuulan kanssa, mutta jotenkin ei itsestään saa himassa irti samalla tavalla kun jossain muualla. En löytänyt sopivaa varasalia lähistöltä kesän ajaksi, joten täytyy siis vaan odotella vielä reilu viikko. 

Eilen oli tunnetusti taas mittailujen aika

1.8.2015 (1.7.)

Paino 75,8kg (77,1)
Rinta 103cm (103)
Masu 102cm (103)
Perbera 103cm (104)
Reiska 61cm (62)
Hapa 32,5cm (33)

Eli saanko mä nyt vihdoin sanoa, että 10 kiloa on lähtenyt?! =D No melkein kyllä joo!! Muutamat satagrammaa taitaa vielä uupua, mutta kuka niitä laskee?! ;) heheheeee....... Ja pahimmillaan se vaaka jossain kohti jojoilua kävi siellä yli 86kilon. Ja kun noita senttejä miettii, niin kohta voi sanoa, että niitäkin on tippunut kymmeniä ;) Tavoitehan olis, että nuo yläkropan luvut olisi kaksinumeroisia. Mutta sentti kerrallaan ne näköjään vaan tippuu. Mutta pääasiahan on, että tippuu =)

Muutaman kerran oon miettiny, et jos mä näillä syömisillä ja liikkumisillani saan jo "noinkin paljon" aikaiseks, niin mitäköhän tapahtuis, jos vetäsisin kuukauden tai kahden kuurin ihan "oikeaoppisesti"..?! Ihmiset kun on laihduttaneet tyyliin 8:ssa viikossa kymmeniäkin kiloja ja polttaneet kymmeniä senttejä. Niin mitäköhän mulle kävis?! Toisaalta tekis mieli kokeilla joskus, mutta toisaalta mä tykkään nyt tämän hetkisestä tahdista. Voin nauttia rrrrakastamastani ruuasta, elää rennosti ja oman väsymyksen ja jaksamisen tahtiin, eikä tarvitse aikatauluttaa menoja ja silti pienenen. Hitaasti, mutta varmasti. Mut ehkä jonakin päivänä mä vielä kokeilen ;)

Heinäkuun loppu on sujunut jo paljon paremmin kuin alku ;) Rasvamässäily on jäänyt vähemmälle (mutta ei toki ole kokonaan loppunut) ja erilaiset salaatit on päässeet taas isoimmaksi osaksi omaa ruokavaliota. Ruokarytmi on taas se missä mättää. Aamupala jää melkein järestäin välistä, ei maistu/kerkiä/muista. Vettäkin pitäisi muistaa juoda enemmän taas... Mutta hiljaa hyvä tulee, vai miten se meni. Josko kohta pääsisin taas siihen rytmittämisen makuun, kun oikea arki alkaa täälläkin pyöriä ja pääsee taas kunnolla kiinni tähänkin hommaan.

Aamulla kun aloitin tätä kirjoittamaan, mulla oli mielessä miljoona ja yksi asiaa, mutta nyt lyö nuppi taas ihan tyhjää o.O No... Siis tuskin se miään tärkeää oli, katsotaan muutama kuva viime viikoista =D

Salaatti esimerkki =) Pähkinöitä olis saanu olla enemmän, 

mutta ku joku rohmu oli ne syöny :P

Iso-veli kehui =) Ja kyllä kelpasi!!

öööö...... Käytiin päiväretkellä =D 

Salaatti #2 ja oma tekemä kermaviilikastike =)

Nyt mä löysin sen Skyrin!! <3 Kaikki sitä on hehkuttaneet aina ja jokapaikassa,

mutta tätä ennen ei oo mun suuhun uponnu... Mut uuniomena, mmmmmm.....!!

Uunikasviksia! Ja nämä onnistui paremmin kuin KOSKAAN ennen...

Ihan mieltsin hyvää!!! 

Seurana jauhelihapihviä ja omena-ananas-salaattia =)

Snacks! 

Siis mä yllätyin kuinka paljon näissä on kaloreita!! Mä kuvittelin olevani terveellinen,

mut ehkä olis voinu jättää kauppaan kyllä!

Hilloa tein itse talveksi =) Ja pakkohan se oli heti ne letutkin vääntää, 

että pääsi omaa tuoantoa maistamaan ;)

Pakko sanoa, että mä alan pikkuhiljaa olemaan aika tyytväinen ostoskärryjen sisältöön =)

Kyllähän sinne välillä ilmestyy niitä pahapaha -valintojakin, mutta onko se oikeasti

niin väärin edes joskus?! Ei, ei ole... Ainakaan mun mielestä!

Viikolla päästiin jo vähän maistamaan oman pihan tuotoksia <3 

Aurinkoa kaivattais kovasti, perunat ja herneet on jumahtaneet ihan totaalisesti.

Tomaatit ja luumut ei kypsy ja kurkut on onnettoman pieniä :( 

Harmittaa kyllä, jos sato jää väliin näiden sateiden takia. 

Kyllä sen oman aina maistaa!

Eilen päästiin vihdoinkin alottamaan valuhommat!! Mitäköhän me valetaan?! ;)

Ehkä mä joku päivä kerron, ku projektin saa päätökseen. 

Mutta voin paljastaa, että tätä on odotettu jo 3vuotta!! =D

Ja tietty kun toi myllyn pyörittäminen on meidän perheessä vähä niinku ukkojen homma,

niin mähän jouduin aputyttönä hakea vettä ämpärillä ja tasailla eli "sörssöttää" valua.

Näitä portaita tuli ravattua aika monta kertaa päivän aikana :P

Ja en muistanut laskea, montako ämpärillistä kannoin tallista myllylle sitä vettä,

mutta ihan riittävän monta kyllä! 

Tähän loppuun vielä lisään "reseptin" noille uunikasviksille:

Kesäkurpitsaa

Paprikaa

Porkkanaa

Sipulia

Valkosipulia

Öljyä

Pippuria

Yrttejä, es. Ruohosipuli, Persilja, Valkosipulirouhe

Kuori/huuhtele/pilko/suikaloi kasvikset. Valkosipuleista laitoin kynnet kokonaisina. Heitä kasvikset kulhoon (miel. kannelliseen) ja lorota päälle vähän öljyä ja mausta yrteillä ja pippurilla. Sulje kulho ja heiluttele jonkin aikaa, jotta menevät sisällä sopivasti sekaisin. Latase pellille ja paista uunissa 180c (kiertoilma) n.40min. Sekoita ja kääntele paistamisen välissä.

En tiedä, mikä oli, että tuli niin hyvää! Oliko sopivasti kaikkea, edellisestä kerrasta liian pitkä aika vai sopiko kasvikset vaan niin hyvin yhteen?! En tiedä, mutta loppuivat kyllä ihan totaalisen kesken =D 

Mut jokohan tämä jaarittelu nyt riittäin taas tältä päivältä =D Yritetään kirjoitella pian lisää (kunhan on jotain kirjotettavaa) ;)

Åland 6/2015

Eli tässä nyt vihdoin ja viimein niitä lomakuvia =D Uskotteko, että niitä oli yli 900?! KYLLÄ!!! Olipa vaikee valita ne kaikkein "parhaimmat" ;)

No niin... Eli matka starttas Juhannus lauantaina puoli viiden jälkeen aamulla kohti Turkua, josta siis laivalla yli Ahvenanmaalle. Pikkasen oli silmät ristissä, mut kahvit termariin ja eväsleivät laukkuun. Ja pakko antaa iso käsi lapsille: Yhtään eivät nurisseet, vaikka oli aikainen herätys, mut eivät kyllä sitten koko matkana silmäänsä sulkeneet =D Melkosia sissejä nuo pojat...

Laiva matka Turusta Maarianhaminaan kestää n. 5h ja ajomatka satamasta mökille 15min. Tuo "meidän" mökki sijaitsee siis Jomalassa, lähellä Kungsön patteria. Mökki on tuttu lapsuudesta asti, mun vanhemma on vuokranneet sitä samaa paikkaa jo varmaan 28 vuotta. Yleensä olemme olleet samassa mökissä porukoiden kanssa, mutta tänä kesänä päätettiin vuokrata naapuri mökki ihan vaan meidän poppoolle ja oli muuten ihan pikkasen mahtia!!! =D Vaikka hyvin me juttuun tullaan, niin on se helpompi ja väljempi tällä porukalla olla omassa mökissä. Meidän mökissä on 8:lle hengelle nukkuma paikka ja pieni tupakeittiö. Kaikki perus tarpeet löytyy, sisä vessa ja suihku sekä yhteinen pieni sauna kahden muun mökin kanssa.. Lapsiystävällinen, vaikkakin korkean kallion päällä. Toki jos lapsi on kova karkailemaan, niin silmät saa kyllä olla tarkkana, täysin aidattu tuo kallion reuna ei ole. Lemmikkejä ei saa mökkiin viedä, joten koira pääsi Hyvinkäälle "kylpylään" meidän loma viikon ajaksi =)

Perillä meitä siis odotti tuttu ja niin kovin rakas maisema <3 

Tämän kertainen loma mentiin siis jostain kumman syystä lastentahtiin ;) Eckerössä, noin puolen tunnin ajomatkan päässä, sijaitsee Leklandet, eli ahvenanmaalainen "HopLop". Puolikas urheiluhalli TÄYNNÄ POMPPULINNOJA =D Ihan mielettömän kivaa oli ja koko päivänhän siellä sai juosta. Hiki päässä ja vatsalihakset kipeenä nauramisesta. Hyötyliikuntaa sen parhaimmassa muodossa siis <3 Täällä jokapaikkaan sai aikuinen mennä mukaan, joten se sisäinen lapsi tulee varmasti joakisella kävijällä esiin.. Mua siis ei ainakaan tarvinnu kovinkaan paljoa yllyttää ;)

Kelit olivat pääosin hyvät, aurinko paistoi, mutta ei ollut liian kuuma. Rannallakin päästiin käymään, useammankin kerran. Ja tietenkin ulkona oltiin muutenkin melkin aamu varhaisesta ilta myöhään.. Eckerön Käringsundissa on aivan ihana lapsiystävällinen ranta!! Pitkään matalaa ja yhdestä kohtaa pystyy kahlaamaan pienelle saarelle. Käringsundissa on paljon aktiviteetteja niin lapsille kuin aikuisillekin ja mukavan näköinen mökkikylä sekä masjoituspaikkoja matkailuautoille ja telttailijoille. Tänne on joskus päästävä yöksi!!! Tällä reissulla ilma (ja vesi) oli sen verran viileää, että aika itekseen saatiin olla biitsillä ;) 

Ja koska tänä kesänä tuli ukon kanssa 9vuotta täyteen yhteiseloa, niin pitihän se nyt yks ällösöpö kuva ottaa =D

 Noin..... Tuli sekin tässä nyt sitten hoidettua.......

Ja tällä reissulla tein myös jotain lähestulkoon ennennäkemätöntä!!! MÄ SHOPPAILIN!!! =D 

Alennusmyynnit alkoi sopivasti heti juhannuksen jälkeen, joten mukaan tarttui mm. KappAhlista parit farkut ja tollanen IHANA päälle puettava pöytäliina <3 Joooo, päätin, että en todellakaan osta tän kokosena mitään uusia housuja (salihousuja ei lasketa), mut pakko se oli nöyrtyä, koska rupes jo toi vernari/äitiyshousu look maistumaan melko puurolta :P

Ahvenanmaalla on aina paikka mun sydämessä. Sieltä on ihania muistoja ja tuttuja maisemia. Mulle Ahvenanmaa on se "lapsuuden mummola", jossa aina kesät vietettiin ja nautittiin lomasta... Ne punaiset kalliot ja käppyrä männyt... Virveli mukaan ja veneellä kalaan.... ahhhhh <3 Sinne mä kaipaan! Siellä on jotenkin niin rauhallista ja saa ihan rauhassa ajatella omiaan tai laulaa vaikka hoosiannaa jos siltä tuntuu.....

Ja iltasin nojatuolissa katsella ruotsinkanavia ja Hercule Poirottia....

Täällä mä rauhoitun <3 <3 <3

Mutta jotta tärkein ei unohtuisi, niin mitäköhän siellä reissussa tuli sitten oikein syötyä?! 

Itse pyydystettyä kalaa savustettuna...

...ja paistettuna.....

Hampurilaista...

Paikallista pannaria....

Hampurilaista...

 Jäätelöä...

 Pizzaa...

Jäätelöä.....

Sauna siideriä....

 Hemua.....

Eli kaikkea terveellistä siis ;) Ja siis kyllä, tasan 200g tuli painoa!!!! Enkä piiruakaan valehtele =D Nyt jokainen varmaan miettii, että miten tämä on mahdollista?! No mun suurten ja haastavien liikuntasuoritusten ansiosta tietenkin ;) 

Eli siis siksi koska mä uin....

Ja lankutin iskän kanssa....

Lankutin äitin kanssa....

Lankutin maalla....

Merellä....

Ja ilmassa.....

Ja pullistelin muuten vaan, tietenkin ;)

Eli jos joku vielä miettii, et pitäiskö käydä Ahvenanmaalla, niin mä voin sanoo et PITÄIS!! Mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Ainoa ehkä, mikä joskus siellä ärsyttää, on se että palvelua on vaikea saada suomeksi. Jotku on liian ylpeitä puhuakseen suomea ja jotkut ei vaan osaa. Mutta onhan täällä mantereellakin ihmisiä, jotka eivät suomea juurikaan halliste ja sama hommahan se on ulkomaan matkoillakin. Ja mies on edelleen omasta mielestään ulkomailla, kun me Ahvenanmaalla käydäään. Suosittelen erittäin lämpimästi kokeilemaan, alkuun vaikka pidennettyä viikonloppua siellä!! Ahvenanmaahan on kesän vietto paikka ja turistien suosiossa, eli ensimmäisenä en suosittele talvis aikaan menemään, mutta kesällä tämä paikka on aivan uskomaton! Suru silmässä pois lähden ja seuraavan vuoden kesään tuntuu aina olevan ikuisuus.... 

<3 <3 <3