lauantai 7. maaliskuuta 2015

Röllö tiskiin..!

Viime aikoina on pyörinyt paljon somessa ja mediassa kuvia ja linkkejä siitä, kuinka kaunis on synnyttäneen naisen vartalo.. Itsekkin näitä paljon lueskelen ja katselen kuvia, ja yhdenkään kuvan kohdalla en ajattele että "Hyi YÖK!!".. Lähinnä mietin, että tuliko sieltä tyttö vai poika, yksi, kaksi, vai peräti kolme, ja minkä kokoinen vauva..


Mutta kun katson omaa mahaani, oksennus nousee kurkkuun, hiki puskee otsalle ja pieni masennuksen häivähdys hipaisee mieltä. Vaikka tulosta on tullut paljonkin, niin edelleenkään en ajattele mitään positiivista vartalostani. Mahani on löysä, läski ja hyllyvä hyytelöpussi täynnä arpia. Ja kuten varmaan muistatte, niin aloituskuvatkin otin pitkä paita päällä. Ensinnäkin siis siksi, että minulla ei ole tapana poseerata pelkät bikinit tai alusvaatteet päällä ja toisekseen, minä vaan en yhtään tykkää vartalostani! Oli jo riittävän kova pala laittaa kuva siitä norsusta joka peilistä aina takaisin katsoo, saatika että esittelisin kaikkia niitä virheitä ja inhottavia yksityiskohtia, joita etenkin mahassani ja reisissäni on.. Mutta nyt päätin että jos kerta mielestäni muidenkin synnyttäneiden naisten vartalo on kaunis, tai ei ainakaan inhottava tai ruma, niin onhan se minunkin oltava!! Ja koska itse huomaan tuloksia röllykässäni, niin olisihan se helpompi teidänkin huomata, jos paljastaisin tuon osan ruumiistani...

Eli tässä tulee nyt minun ja lasteni tarina <3 <3


Ensimmäisestä pojasta arpia tuli valtavasti, ihan alhaalta asti yli navan ja kylkiin ja reisiinkin... Arvet hävisivät näkyvistä aika hyvin, mutta kädellä ne toki tuntee. Joistakin huomaa, kuinka nahka on revennyt ihan huolella ja onhan se kovilla, kun äkkiä niin paljon venytetään. (Ja minulla kun ei kummallakaan kerralla olut mikää pieni ja sievä pötsi..) Toisesta pojasta arvet pysyivät muuten ennallaan, mutta ne tavallaan jatkoivat kasvua. Ja punaiset soirot näkyivät lähinnä vaan vatsakummun päällä. Kylkiin tuli muutama soiro lisää, mutta muuten selvisin aika pienillä kosmeettisilla haitoilla, vaikka kiloja tuli melkein tuplasti enemmän..

Itse en muista, kuinka nopeasti tai minkälaiseksi vartaloni palautui ensimmäisen jälkeen, koska samoissa itsetunnon soissa sitä silloinkin tarvottiin ja kuviin joutumista välttelin viimeiseen asti. Mutta sen muistan, että silloinkin palautuminen kesti ja kesti ja kesti... Imetyksen loppumisen jälkeen painoni nousi, ennenkuin alkoi taas tippua, mutta uskoisin, että...... hmmm... Enpäs tiedä......

Onhan noissa lähtötilanteissakin melkoinen ero..
Esikon ristiäiset 2011 ja tosikon ristiäiset 2014
Molemmissa kuvissa n. 1½kk synnytyksestä,
mutta toisessa reilut 10kiloa enemmän iloa..

Ja siis itseasiassa vaa´an mukaan minulla olisi vielä n. 5 kiloa matkaa tuohon ensimmäiseen ristiäiskuvaan :O Toki lihasta mulla taitaa olla huomattavasti enemmän tällähetkellä, mut khyl mä niiiiin tykkäisin jos se vaaka näyttäis edes 75 ;)

Keksisin vielä vaikka ja mitä pahaa sanottavaa tuosta olennosta nimeltä Röllö, mutta jos katsoo tarkemmin, niin uskoisin sen kuitenkin olevan ihan tavallinen maha, jossa joskus on elänyt ja kasvanut kaksi maailman ihaninta ihmettä.. Mutta se mikä tässä ehkä eniten harmittaa, on se kun synnytyksestä on kuitenkin jo 9kk, ja edelleenkin se Röllö vaan tuossa lepää >:( Mutta kuten sanoin jo aikaisemminkin, tulosta on kuitenkin jo tullut ja se näkyykin.... Nimittäin nykyään vaatteet päällä näytän joskus omastakin mielestäni jopa siedettävältä, vaikka vaatteiden alla hyllyykin ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti